Takaisin artikkeleihin
4 minAaltoAir

Toimiiko ilmalämpöpumppu talvella pakkasella tehokkaasti?

Ilmalämpöpumppu talvella: opi mihin asti laite toimii tehokkaasti, miksi teho laskee pakkasella ja miten huolto varmistaa luotettavan talvikäytön.

Artikkelit

Ilmalämpöpumppu toimii talvella pakkasella tehokkaasti, mutta sen suorituskyky laskee sitä mukaa, kun ulkolämpötila putoaa. Useimmat nykyaikaiset laitteet tuottavat lämpöä vielä huomattavasti alle nollan, mutta kovilla pakkasilla hyötysuhde heikkenee selvästi. Tässä artikkelissa käymme läpi, mihin asti laite jaksaa, miksi teho laskee ja miten pidät pumpun toimintakunnossa myös kylmimpinä talvina.

Mihin lämpötilaan asti ilmalämpöpumppu toimii tehokkaasti?

Useimmat nykyaikaiset ilmalämpöpumput toimivat tehokkaasti noin miinus 15 asteeseen asti. Sen alapuolella laite kyllä käy, mutta lämmöntuottokyky alkaa heikentyä merkittävästi. Laadukkaat niin sanotut arktiseen käyttöön suunnitellut mallit voivat tuottaa lämpöä vielä miinus 25 tai jopa miinus 30 asteessa, mutta hyötysuhde on jo selvästi heikompi kuin leudommissa olosuhteissa.

Laitteen tehokkuutta mitataan lämpökertoimella eli COP-arvolla. Lauhkealla säällä, esimerkiksi nollan tietämillä, ilmalämpöpumppu tuottaa yhdellä kilowattitunnilla sähköä kolmesta neljään kilowattituntia lämpöä. Kun ulkolämpötila laskee miinus 15 asteeseen, sama suhde voi olla enää yksi yhteen tai hieman sen yli. Laite siis toimii, mutta sähköä kuluu suhteessa enemmän.

Suomen talviolosuhteissa tämä tarkoittaa, että ilmalämpöpumppu kattaa päälämmitystarpeen suurimman osan talvesta. Kovimmilla pakkasjaksoilla, joita pääkaupunkiseudulla esiintyy tyypillisesti muutamia viikkoja vuodessa, kannattaa varautua siihen, että laite toimii enemmän lisälämmityksenä kuin yksinomaisena lämmönlähteenä.

Miksi ilmalämpöpumpun teho laskee kovalla pakkasella?

Ilmalämpöpumpun teho laskee kovalla pakkasella, koska laite siirtää lämpöä ulkoilmasta sisälle kylmäaineen avulla. Mitä kylmempää ulkona on, sitä vähemmän lämpöenergiaa ilmassa on otettavissa. Ulkoyksikön lämmönsiirrin joutuu työskentelemään kovemmin pienemmän lämpötilaeron vuoksi, mikä kuormittaa kompressoria ja heikentää hyötysuhdetta.

Toinen käytännön haaste on ulkoyksikön jäätyminen. Kun ulkoilman kosteus tiivistyy ulkoyksikön lamelleihin ja jäätyy, laite käynnistää automaattisen sulatussyklin. Tämän aikana lämmöntuotanto hetkellisesti pysähtyy ja laite kuluttaa sähköä oman jäätymisensä sulattamiseen. Sulatussyklit ovat normaali osa laitteen toimintaa, mutta ne vähentävät käytännön hyötysuhdetta kylmällä säällä.

Kompressorin toimintakin vaikeutuu kovassa pakkasessa. Kylmäaine käyttäytyy eri tavoin matalissa lämpötiloissa, ja kompressori joutuu tekemään enemmän töitä saman lämpömäärän siirtämiseksi. Tämä on fysiikan sanelema tosiasia, johon laitteen valmistaja ei voi täysin vaikuttaa, mutta jonka vaikutusta hyvä laitevalinta ja huollettu laite voivat merkittävästi pienentää.

Miten ilmalämpöpumppu eroaa talvikäytössä eri merkkien välillä?

Eri merkkien välillä on selkeitä eroja talvikäytössä, ja tärkein vertailukohta on laitteen toimintalämpötila-alue sekä kylmäaineen tyyppi. Toshiba, Daikin, Panasonic ja Haier ovat kaikki kehittäneet mallistoihinsa arktisiin olosuhteisiin sopivia versioita, joiden suorituskyky säilyy parempana myös alle miinus 15 asteen pakkasilla.

Daikin on tunnettu Suomen talviolosuhteisiin sopivista malleistaan, ja esimerkiksi Daikinin Perfera- ja Emura-sarjat on suunniteltu toimimaan tehokkaasti vielä miinus 25 asteessa. Panasonic on kehittänyt vastaavaa teknologiaa Etherea-sarjassaan. Toshiban Shorai Edge -mallit puolestaan hyödyntävät R32-kylmäainetta, joka toimii hyvin laajalla lämpötila-alueella. Haier tarjoaa kustannustehokkaan vaihtoehdon, jonka talviteho on kilpailukykyinen suhteessa hintaan.

Käytännön eroja syntyy myös sulatuslogiikassa. Laadukkaat laitteet tunnistavat tarpeen älykkäämmin ja käynnistävät sulatuksen vain silloin, kun se on välttämätöntä, jolloin lämmityskatkot jäävät lyhyemmiksi. Halvemmissa malleissa sulatussyklit voivat olla tiheämpiä ja pidempiä, mikä näkyy korkeampana sähkölaskuna talvella.

Kannattaako ilmalämpöpumppu pitää päällä koko talven?

Kyllä, ilmalämpöpumppu kannattaa pitää päällä koko talven sen sijaan, että sen sammuttaisi kovimmiksi pakkasjaksoiksi. Laite käyttää enemmän sähköä kylmässä, mutta koko rakennuksen jäähdyttäminen ja uudelleen lämmittäminen kuluttaa enemmän energiaa kuin tasaisen lämpötilan ylläpitäminen. Jatkuva käynti on energiataloudellisesti järkevämpää kuin toistuva sammutus ja käynnistys.

Poikkeuksen muodostaa tilanne, jossa ulkolämpötila laskee laitteen toimintarajan alapuolelle, esimerkiksi alle miinus 25 asteen. Tällöin laite voi käydä lähes hyötysuhteella yksi yhteen tai jopa huonommin, ja varalämmityksen käyttö voi olla taloudellisempaa. Useimmissa suomalaisissa kodeissa tällaisia jaksoja on kuitenkin vain muutamia päiviä vuodessa.

Talven aikana kannattaa myös pitää laitteen termostaatti tasaisessa asetuksessa. Laitteen ohjaaminen manuaalisesti ylös ja alas ei tuo säästöjä, vaan päinvastoin kuormittaa kompressoria tarpeettomasti. Aseta haluttu lämpötila ja anna laitteen hoitaa loput itse.

Miten säännöllinen huolto vaikuttaa talvitoimintaan?

Säännöllinen huolto parantaa ilmalämpöpumpun talvitoimintaa merkittävästi, koska likainen sisäyksikkö ja tukkeutunut lämmönsiirrin pakottavat kompressorin työskentelemään kovemmin. Tämä näkyy suoraan korkeampana sähkönkulutuksena juuri silloin, kun laite on eniten käytössä eli talvella. Puhdas laite saavuttaa nimellissuorituskykynsä myös pakkasessa.

Kondenssivesilinjan tukkeutuminen on toinen talveen liittyvä riski. Jos linja on tukossa, kondenssivesi voi jäätyä ja aiheuttaa vaurioita laitteelle. Kylmäainetason tarkistus on myös olennainen osa talvivalmiutta: alhainen kylmäainemäärä heikentää lämmönsiirtoa ja voi pahimmillaan vaurioittaa kompressoria.

AaltoAirin huoltopesu sisältää sisäyksikön syväpuhdistuksen kotimaisella erikoispuhdistusaineella ja painehöyryllä, kondenssivesilinjan huuhtelun, kylmäaineen tarkistuksen sekä laitteen kokonaisvaltaisen lopputarkastuksen. Huoltopesu suositellaan tehtäväksi 2–3 vuoden välein, ja se on erityisen järkevää tehdä ennen talvikauden alkua, jolloin laite on kovan kuormituksen edessä. Kiinteä hinta on 280 euroa ilman lisämaksuja.

Huollettu laite kestää myös pidempään. Likainen lämmönsiirrin ja ylikuormittunut kompressori kuluvat ennenaikaisesti, ja talvi on juuri se aika, jolloin äkillinen hajoaminen on sekä epämukavinta että kalleinta. Säännöllinen huolto on yksinkertaisin tapa varmistaa, että laite toimii luotettavasti silloin, kun sitä eniten tarvitaan.

Onko ilmalämpöpumppusi valmis ensi talveen? Varaa huoltopesu suoraan kalenteristamme ennen ruuhkakautta. Kiinteä hinta 280 euroa, ei lisämaksuja, ei yllätyksiä.

Tarvitsetko apua ilmalämpöpumpun kanssa?

Varaa huoltopesu, asennus tai vianhaku helposti verkosta. Kiinteät hinnat, ei yllätyksiä.

Varaa aika