Mihin kohtaan ilmalämpöpumppu kannattaa asentaa?

Ilmalämpöpumpun asennuspaikka on yksi tärkeimmistä päätöksistä koko hankintaprosessissa. Väärään paikkaan sijoitettu laite voi toimia tehottomasti, lämmittää tai viilentää epätasaisesti ja kulua ennenaikaisesti. Oikealla sijoituksella taas saat laitteesta kaiken irti vuodesta toiseen. Tässä artikkelissa vastaamme yleisimpiin asennuspaikkaan liittyviin kysymyksiin suoraan ja käytännönläheisesti.

Miksi ilmalämpöpumpun asennuspaikka on tärkeä?

Ilmalämpöpumpun asennuspaikka vaikuttaa suoraan laitteen energiatehokkuuteen, lämmönjakautumiseen ja käyttöikään. Sisäyksikön sijainti määrää, miten lämpö tai viileys leviää huonetilaan. Ulkoyksikön paikka taas vaikuttaa siihen, kuinka tehokkaasti laite pystyy siirtämään lämpöä ulkoilmasta sisälle, erityisesti kovilla pakkasilla.

Suomen pitkä lämmityskausi asettaa ilmalämpöpumpulle kovat vaatimukset. Kun ulkolämpötila laskee lähelle miinus 20 astetta, laitteen teho voi pudota jopa puoleen normaalitehosta. Tässä tilanteessa asennuspaikan merkitys korostuu entisestään: hyvin sijoitettu laite hyödyntää käytettävissä olevan tehon maksimaalisesti, kun taas huonosti sijoitettu laite taistelee sekä kylmyyttä että huonoa ilmankiertoa vastaan.

Käytännössä asennuspaikan valinta vaikuttaa kolmeen asiaan. Ensimmäiseksi lämmönjakautumiseen, sillä ilma liikkuu fysiikan lakien mukaisesti, ja sisäyksikön on oltava paikassa, josta se tavoittaa mahdollisimman suuren osan tilasta. Toiseksi energiankulutukseen, koska esteetön ilmavirtaus ja oikea asennuskorkeus pitävät hyötysuhteen korkeana. Kolmanneksi huollettavuuteen, sillä vaikeapääsyiseen paikkaan asennettu laite jää helposti ilman säännöllistä huoltopesua, mikä heikentää tehoa ja lyhentää käyttöikää.

Mihin kohtaan sisäyksikkö kannattaa sijoittaa?

Sisäyksikkö kannattaa sijoittaa seinälle noin 2,0–2,5 metrin korkeuteen, huoneen pitkälle seinälle, vastakkaiselle puolelle suhteessa pääasialliseen oleskelualueeseen. Tästä asennosta lämmin tai viileä ilma pääsee leviämään tehokkaasti koko huonetilaan ilman, että se puhaltaa suoraan oleskelupaikalle. Jos harkitset uutta laitetta, voit tutustua ilmalämpöpumppuvalikoimaamme löytääksesi tarpeisiisi sopivan mallin.

Korkeus ja suunta

Asennuskorkeus vaikuttaa siihen, miten ilma kiertää. Liian matalalle asennettu sisäyksikkö puhaltaa ilman suoraan huoneessa olijoiden niskaan, mikä tuntuu epämiellyttävältä ja pakottaa laitteen puhaltamaan kovemmalla nopeudella kuin on tarpeen. Liian korkealle asennettu yksikkö taas jättää lattiatason viileäksi talvella, koska lämmin ilma kerääntyy katon rajaan.

Puhalluksen suunta on tärkeä erityisesti pitkissä huonetiloissa. Sisäyksikön tulisi puhaltaa huoneen pituussuuntaan niin, että ilmavirta kulkee koko tilan läpi ennen kuin se sekoittuu takaisin kiertoon. Jos sisäyksikkö on asennettu lyhyelle seinälle, ilmavirtaus katkeaa liian nopeasti eikä koko tila lämpene tai viilene tasaisesti.

Vapaa tila ympärillä

Sisäyksikön ympärillä on oltava riittävästi vapaata tilaa. Yläpuolella tarvitaan vähintään 10–15 senttiä vapaata tilaa kattoon, ja sivuille suositellaan vähintään 30 senttiä esteetöntä tilaa. Jos yksikkö asennetaan kaapiston tai hyllyn viereen liian ahtaasti, ilmankierto estyy ja laite ylikuumenee tai jäähtyy epätasaisesti. Tämä näkyy suoraan sähkölaskussa ja laitteen kulumisessa.

Vältä nämä paikat

• Suoraan sängyn tai sohvan yläpuolelle, jossa ilmavirta puhaltaa nukkuvaan tai istuvaan henkilöön
• Keittiöön rasvan ja kosteuden lähelle, jotka tukkivat suodattimet nopeasti
• Paikkaan, jossa aurinko paistaa suoraan sisäyksikköön, sillä se vääristää lämpötila-anturin lukeman
• Ahtaaseen nurkkaan tai kaappien väliin, josta ilma ei pääse kiertämään vapaasti

Mihin ulkoyksikkö voidaan asentaa?

Ulkoyksikkö voidaan asentaa ulkoseinälle, terassikatokseen, parvekkeelle tai maahan erilliselle jalustalle. Tärkeintä on, että ympärillä on riittävästi vapaata tilaa ilmankierrolle, yksikkö on suojassa suoralta lumikuormalta ja putkiyhteys sisäyksikköön pysyy mahdollisimman lyhyenä.

Seinäasennus vai maahan asennus?

Seinäasennus on yleisin ratkaisu suomalaisissa omakotitaloissa. Se pitää ulkoyksikön lumirajan yläpuolella, mikä on tärkeää Suomen talvessa. Maahan asennettu yksikkö voi hautautua lumeen, mikä estää ilmankierron ja pakottaa laitteen sammumaan tai toimimaan erittäin heikolla teholla juuri silloin, kun lämmitystä eniten tarvitaan.

Jos seinäasennus ei ole mahdollinen, maahan asennettu ulkoyksikkö tarvitsee riittävän korkean jalustan, joka nostaa yksikön vähintään 30–40 senttiä maanpinnan yläpuolelle. Lisäksi yksikön eteen on jätettävä vähintään metrin vapaa tila, jotta poistoilma ei kierrä takaisin sisäänottoon.

Ilmansuunta ja varjostus

Ulkoyksikkö toimii tehokkaimmin paikassa, johon tuuli ei puhalla suoraan. Kova vastatuuli heikentää laitteen hyötysuhdetta, koska se vastustaa poistoilmavirtausta. Pohjoisseinä on usein hyvä valinta, koska siellä tuuli on tyypillisesti heikompi ja suora auringonpaiste ei häiritse toimintaa. Etelä- tai länsiseinä toimii myös hyvin, mutta erittäin aurinkoinen paikka voi nostaa ulkoyksikön ympäristön lämpötilaa kesällä niin, että jäähdytystehokkuus heikkenee hieman.

Sopiiko ilmalämpöpumppu jokaiseen huoneeseen?

Ilmalämpöpumppu sopii parhaiten avoimiin olohuoneisiin, makuuhuoneisiin ja tiloihin, joissa vietetään paljon aikaa. Se ei sovi kosteisiin tiloihin kuten saunaan tai kylpyhuoneeseen, eikä se yksinään lämmitä tehokkaasti koko taloa, jos huonejako on hyvin suljettu tai talo on useampikerroksinen.

Yksi vai useampi laite?

Yksi sisäyksikkö kattaa tyypillisesti 30–60 neliömetrin avoimen tilan, mutta tehokas leviäminen edellyttää, että huoneiden välillä ei ole suljettuja ovia. Suljettujen ovien taakse jäävät makuuhuoneet tai etäiset tilat vaativat oman laitteen tai tehokkaan kiertoilman, jotta lämpötila tasaantuu. Useampikerroksisessa talossa kannattaa harkita erillistä laitetta yläkertaan, koska lämmin ilma nousee ylös eikä kulkeudu portaita pitkin tasaisesti.

Moderni ilmalämpöpumppu tuottaa merkittävästi lämpöä vielä miinus 25 asteessa, mutta sen teho on silloin selvästi pienempi kuin leudommalla säällä. Tämä tarkoittaa, että kovimmilla pakkasilla yksittäinen laite ei välttämättä riitä koko talon lämmittämiseen, ja tukilämmitys kuuluu kokonaisuuteen. Tästä syystä asennuspaikan valinnassa on järkevää priorisoida se huone tai tila, jossa lämmitystarve on suurin.

Erityistilanteet

Kellari tai autotalli voi olla haastava asennuskohde, koska kylmä lattiapinta vie lämpöä tehokkaasti. Näissä tiloissa ilmalämpöpumppu toimii parhaiten täydentävänä lämmityksenä, ei ainoana lämmönlähteenä. Liiketiloissa ja toimistoissa laite sopii erinomaisesti, kunhan tilan korkeus ja ilmanvaihto on otettu huomioon asennussuunnitelmassa.

Mitä virheitä ilmalämpöpumpun sijoituksessa tehdään yleisimmin?

Yleisimmät virheet ilmalämpöpumpun sijoituksessa ovat liian lyhyt putkiyhteys ulkoyksikköön, sisäyksikön asentaminen paikkaan, josta ilma ei kierrä vapaasti, sekä ulkoyksikön sijoittaminen liian matalalle lumirajan alapuolelle. Nämä virheet heikentävät laitteen tehoa ja voivat johtaa ennenaikaiseen hajoamiseen.

Putkiyhteyden pituus ja reitti

Sisä- ja ulkoyksikön välinen putkiyhteys tulisi pitää mahdollisimman lyhyenä, ideaalisti alle viisi metriä. Pitkä putkiyhteys tarkoittaa enemmän kylmäainetta kiertämässä, enemmän lämpöhäviötä ja suurempaa kompressorin kuormitusta. Jos putkiyhteys on pakko tehdä pitkäksi, laite on mitoitettava sen mukaan. Putkireitti ei myöskään saisi sisältää teräviä mutkia, jotka hidastavat kylmäaineen virtausta.

Anturin sijainti häiriintymässä

Sisäyksikön lämpötila-anturi lukee huoneilman lämpötilaa ja säätää laitteen tehon sen mukaan. Jos yksikkö on asennettu paikkaan, johon kohdistuu suora auringonpaiste, lähellä olevan lämpöpatterin lämpö tai keittiön lieden lämpösäteily, anturi antaa virheellisen lukeman. Laite luulee huoneen olevan lämpimämpi kuin se on ja lopettaa lämmittämisen liian aikaisin. Tämä on yleinen ongelma, joka näkyy epätasaisena huonelämpötilana.

Ulkoyksikkö liian ahtaaseen tilaan

Ulkoyksikkö tarvitsee vapaata tilaa kaikkiin suuntiin toimiakseen oikein. Yksikköä ei pidä asentaa syvennyksen tai katetun tilan sisälle niin, että poistoilma kierrää takaisin sisäänottoon. Tämä niin sanottu oikosulkuvirtaus on yksi yleisimmistä asennusvirheistä, ja se laskee laitteen hyötysuhdetta merkittävästi. Käytännössä laite puhaltelee ulos jo lämmitettyä tai jo jäähdytettyä ilmaa uudelleen, eikä pysty siirtämään lämpöä tehokkaasti.

Asennuksen suunnittelu kannattaa tehdä huolellisesti ennen kuin yhtään ruuvia lyödään seinään. AaltoAir tekee ilmalämpöpumpun asennuksen kiinteään 690 euron hintaan, ja asennus oikeuttaa 35 prosentin kotitalousvähennykseen, joten todellinen kustannus jää selvästi pienemmäksi. Huolellinen asennussuunnittelu sisältyy palveluun, joten sinun ei tarvitse selvittää optimaalista asennuspaikkaa yksin.

Onko ilmalämpöpumpun asennus ajankohtainen? Varaa aika suoraan kalenteristamme. Palvelemme pääkaupunkiseudulla, Uudellamaalla, Hämeessä, Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa, kiinteään hintaan ilman piilokustannuksia.

Usein kysytyt kysymykset

Kuinka nopeasti väärin sijoitettu ilmalämpöpumppu alkaa näkyä sähkölaskussa?

Vaikutus voi näkyä heti ensimmäisestä täydestä käyttökuukaudesta lähtien. Esimerkiksi oikosulkuvirtauksesta kärsivä ulkoyksikkö tai huonosti kiertävään tilaan asennettu sisäyksikkö voi nostaa energiankulutusta 20–40 prosenttia verrattuna optimaaliseen asennukseen. Jos sähkölasku tuntuu yllättävän suurelta heti asennuksen jälkeen, asennuspaikka kannattaa tarkistuttaa ammattilaisella.

Voinko itse valita ilmalämpöpumpun asennuspaikan vai pitääkö se jättää asentajan päätettäväksi?

Voit ja kannattaakin osallistua asennuspaikan valintaan, mutta lopullinen päätös on hyvä tehdä yhdessä ammattiasentajan kanssa. Sinä tiedät parhaiten, miten tilaa käytetään ja missä oleskellaan eniten, kun taas asentaja osaa arvioida ilmankierron, putkireittien pituuden ja rakennusteknisen toteutuksen. Paras lopputulos syntyy näiden näkökulmien yhdistelmästä.

Mitä teen, jos ihanteellinen asennuspaikka on jo täynnä tai rakenteellisesti mahdoton?

Jos ensisijainen asennuspaikka ei onnistu esimerkiksi kantavan seinän, ikkunan tai putkiston takia, seuraavaksi paras vaihtoehto on valita paikka, jossa ilmankierto on mahdollisimman esteetön ja putkiyhteys ulkoyksikköön pysyy kohtuullisena. Tällaisissa tilanteissa voi myös harkita useamman pienemmän laitteen käyttöä yhden suuren sijaan, jolloin jokainen laite voidaan sijoittaa omaan tilaansa optimaalisesti.

Kuinka usein sisäyksikkö pitää huoltaa, ja vaikuttaako asennuspaikka huoltovälin tarpeeseen?

Sisäyksikön suodattimet suositellaan puhdistettavaksi noin 1–2 kertaa kuukaudessa ja syvempi huoltapesu tehtäväksi kerran vuodessa. Asennuspaikka vaikuttaa suoraan huoltoväliin: keittiön lähelle tai pölyiseen tilaan asennettu yksikkö likaantuu selvästi nopeammin kuin esimerkiksi makuuhuoneeseen sijoitettu laite. Helposti saavutettavaan paikkaan asennettu yksikkö tulee myös käytännössä huollettua useammin, mikä ylläpitää tehoa ja pidentää käyttöikää.

Voiko ilmalämpöpumpun sisäyksikön paikkaa vaihtaa jälkikäteen, jos se osoittautuu huonoksi?

Teknisesti siirto on mahdollinen, mutta se on kalliimpaa kuin alkuperäinen asennus, koska putkiyhteydet ja sähkötyöt joudutaan tekemään uudelleen. Lisäksi seinään jää reikiä ja jälkiä aiemmasta asennuksesta. Tämän takia asennuspaikan huolellinen suunnittelu etukäteen on selvästi kannattavampaa kuin siirtotyön kustannukset myöhemmin.

Miten ilmalämpöpumpun asennuspaikka kannattaa valita, jos talossa on sekä avoin olohuone että erillisiä makuuhuoneita?

Ensisijainen laite kannattaa sijoittaa avoimeen olohuone–keittiö-tilaan, josta se palvelee suurinta osaa asumisesta. Makuuhuoneisiin riittää usein se lämpö, joka kulkeutuu ovien kautta, kun ovet pidetään raollaan yöllä. Jos makuuhuoneet ovat kaukana tai niissä halutaan tarkka lämpötilansäätö, erilliset laitteet ovat parempi ratkaisu kuin yhden laitteen tehokkuuden venyttäminen äärirajoille.

Onko ulkoyksikön asennuskorkeudelle olemassa virallisia minimivaatimuksia?

Valmistajat suosittelevat yleisesti vähintään 30–40 senttimetrin korkeutta maanpinnasta, mutta Suomen lumisissa olosuhteissa käytännön suositus on selvästi korkeampi: ulkoyksikkö tulisi sijoittaa vähintään paikallisen keskimääräisen lumisyvyyden verran maanpinnan yläpuolelle, usein 60–100 senttimetrin korkeuteen. Lisäksi rakennusmääräykset ja taloyhtiön säännöt voivat asettaa omia rajoituksiaan, joten ne kannattaa tarkistaa ennen asennusta.