Ilmalämpöpumppu pähkinänkuoressa
Mikä ilmalämpöpumppu on ja miten se toimii?
Ilmalämpöpumppu (ILP, ilma–ilma) on laite, joka siirtää lämpöenergiaa ulkoilmasta sisäilmaan. Se tekee tämän kylmäainekierron avulla: ulkoyksikkö ottaa lämpöä ulkoilmasta, ja sisäyksikkö luovuttaa sen huoneilmaan. Sama järjestelmä voi myös viilentää kääntämällä prosessin toisin päin.
Ilmalämpöpumppu muodostuu käytännössä:
ulkoyksiköstä (mm. höyrystin/kenno ja kompressori)
yhdestä tai useammasta sisäyksiköstä (puhallin + lämmönvaihdin, joka luovuttaa lämmön huoneilmaan)
kylmäaineputkituksesta, joka yhdistää yksiköt suljetuksi järjestelmäksi
Jos haluaa ymmärtää toimintaa yhdellä lauseella:
ulkoyksikkö kerää energiaa, kompressori “nostaa” sen käyttökelpoiseksi, sisäyksikkö puhaltaa lämmön (tai viileyden) sisään.
Mitä siellä “konehuoneessa” tapahtuu?
SULPU kuvaa kylmäainekierron hyvin konkreettisesti: ulkoyksikkö puhaltaa ilmaa kennon läpi, energia “höyrystää” kylmäaineen, kompressori puristaa sen korkeampaan paineeseen ja lämpötilaan, ja sisäyksikössä kylmäaine lauhtuu takaisin nesteeksi ja luovuttaa lämpönsä huoneilmaan.
COP ja SCOP – miten hyötysuhdetta luetaan oikein?
Hyötysuhdeluvuilla mitataan sitä, kuinka paljon lämpöä saadaan suhteessa käytettyyn sähköön:
COP = hyötysuhde tietyssä mittauspisteessä (hetkellinen, tietyissä olosuhteissa)
SCOP = kausihyötysuhde, joka kuvaa paremmin todellista vuosikäyttöä, koska se huomioi vaihtelevat olosuhteet
Käytännön vinkki: jos vertailet laitteita Suomen oloihin, SCOP on yleensä hyödyllisempi vertailuluku kuin yksi COP-luku, koska se on lähempänä “koko kauden” todellisuutta.
Miksi teho ja hyötysuhde heikkenevät pakkasella?
Ilmalämpöpumppu pystyy ottamaan lämpöä ulkoilmasta myös pakkasella, mutta mitä kylmempi ulkoilma, sitä vähemmän lämpöä on “helpommin otettavissa” ja sitä raskaammaksi siirto käy. Siksi sekä teho että hyötysuhde yleensä heikkenevät kylmetessä.
Motiva tiivistää tämän käytännön tasolle: noin -20 °C:ssa ilmalämpöpumput antavat noin 50 % vähemmän tehoa ja puolet huonommalla lämpökertoimella verrattuna +7 °C olosuhteeseen, jossa laitteiden tehoja perinteisesti ilmoitetaan. Kovilla pakkasilla hyötysuhde voi painua lähelle suoran sähkölämmityksen tasoa.
Tämä kuinka hyvällä hyötysuhteella laite pystyy toimimaan kovilla pakkasilla kuitenkin vaihtelee suuresti laitteiden välillä, siksi on tärkeää vertaille tarkempia lukuja laitteiden kesken.
Tämän takia ilmalämpöpumppu on Suomessa yleensä parhaimmillaan silloin, kun se tekee suuren osan “peruslämmöstä” ja muut lämmitysmuodot täydentävät kovimmilla pakkasilla.
Mihin ilmalämpöpumppu sopii parhaiten Suomessa?
Ilmalämpöpumppu toimii parhaiten kohteissa, joissa:
se toimii rinnakkaisena lämmityksen tehostajana (esim. sähkö/öljy)
sisäyksikkö voidaan asentaa paikkaan, josta ilma pääsee kiertämään laajalle
talon rakenne ei “katkaise” ilmavirtaa liikaa (paljon ovia ja väliseiniä = enemmän haasteita)
Motivan mukaan yksi sisäyksikkö levittää lämpöä tyypillisesti noin 30–100 m² alueelle talon koosta ja rakennusmuodosta riippuen, ja väliseinät/monimutkainen rakenne voivat rajoittaa lämmön siirtymistä merkittävästi.
Alla huippuluokan Toshiba Arctic White 35 -mallin lämmitysteho eri ulkolämpötiloissa.
| Ulkolämpötila (°C) | Lämmitysteho (kW) |
|---|---|
| -10 | 5.8 |
| -15 | 5.2 |
| -20 | 4.7 |
| -25 | 4.1 |
| -30 | 3.1 |
Kuinka paljon ilmalämpöpumppu voi säästää?
Säästö vaihtelee kohteen mukaan (talotyyppi, lämmitysmuoto, pohjaratkaisu, käyttö), mutta Motivan tietopankin mukaan yhdellä ilmalämpöpumpulla voidaan tuottaa tyypillisesti 30–60 % huonetilojen lämmitysenergiasta.
Sähkölämmitteisissä taloissa tehokas käyttö voi säästää jopa yli 30 % kokonaisenergiankulutuksesta.
Voit laskea säästösi ilmaisen laskurin kautta.
Kenelle ilmalämpöpumppu on paras valinta?
Sähkölämmitteinen omakotitalo
Tässä ilmalämpöpumppu on usein paras “ROI”-hankinta, koska se voi ottaa peruslämmön tekemisen itselleen ja sähköpatterit tai sähköinen lattialämmitys jäävät tukilämmöksi. Kun pumppu käy ensisijaisena, se tuottaa lämpöä moninkertaisella hyötysuhteella verrattuna suoraan sähköön – ja siksi säästöt näkyvät tyypillisesti suoraan sähkölaskussa.
Käytännössä onnistuminen tulee kahdesta asiasta:
Sijoitus: sisäyksikkö paikkaan, josta lämpö pääsee leviämään laajalle (ei “nurkkahuoneeseen”).
Roolitus: pumppu lämmittää, patterit/lattialämmitys pidetään hieman alemmalla asetuksella, jotta ne eivät “syö” pumpun hyötyä.
Öljylämmitys ja hybridit
Öljylämmitteisessä talossa ilmalämpöpumppu toimii usein peruskuorman leikkaajana: se hoitaa arjen lämmitystä silloin kun kelit ovat leudompia ja talo tarvitsee tasaista “peruslämpöä”. Tällöin öljykattila käy harvemmin ja öljynkulutus voi pienentyä selvästi vuoden aikana.
Tärkeää on asettaa järjestelmä niin, että:
pumppu tekee lämmityksen silloin kun se on järkevää ja tehokasta
kovimmilla pakkasilla (tai jos lämpö ei leviä koko taloon) öljy tai muu lämmitys tulee luontevasti avuksi
Kerrostalo ja taloyhtiö
Kerrostalossa ilmalämpöpumppu on useimmiten viilennysratkaisu – etenkin ylimmissä kerroksissa ja aurinkoisissa asunnoissa. Hyöty on arjessa iso: sisälämpötila saadaan hallintaan ja samalla laite poistaa kosteutta, jolloin “tunkkainen helle” tuntuu heti helpommalta.
Kerrostalokohteissa on silti muutama käytännön realiteetti:
Taloyhtiön lupa: lähes aina tarvitaan, ja taloyhtiöllä voi olla ehtoja ulkoyksikön sijainnista ja asennustavasta.
Melu ja sijoitus: ulkoyksikkö, telineet ja mahdollinen resonointi pitää hoitaa hyvin (naapurisopu).
Kondenssivesi: vedet pitää ohjata hallitusti, ettei synny valumia tai jäätymisiä.
Asennusluvan hakemiseen usein vaaditaan asennusliikkeeltä asennuskuvaus, jossa selitetään tarkemmin miten asennus toteutetaan taloyhtiön vaatimusten mukaisesti.
Mökki ja ylläpitolämpö
Mökillä ilmalämpöpumpun “supervoima” on ylläpitolämpö ja se, että mökki lämpenee nopeasti, kun saavut paikalle. Kun mökkiä pidetään talvella kevyesti plussan puolella, sisätilat pysyvät paremmassa kunnossa ja käyttöönotto on helpompaa.
Arjessa korostuu erityisesti:
Etäohjaus: pystyt nostamaan lämpöä jo matkalla, jolloin mökille tullessa ei tarvitse aloittaa nollasta.
Sijoitus ja suojaus: ulkoyksikön paikka kannattaa miettiä niin, ettei se jää lumen/jään armoille ja että sulatusvedet pääsevät pois.
Ilmalämpöpumpun valinta – näin valitset oikein
1) Vertaile nämä: SCOP, toiminta pakkasella, äänitaso, suodatus, etäohjaus
Kun vertailet laitteita, tarkoitus ei ole löytää “paperilla parasta” – vaan omaan kotiin parhaiten sopiva kokonaisuus.
SCOP (kylmä ilmasto)
SCOP kertoo kausihyötysuhteen eli “keskimääräisen tehokkuuden” läpi lämmityskauden. Kun vertailet malleja, katso nimenomaan kylmän ilmaston arvoa (ei vain yksittäistä COP-lukua tai markkinointilupausta).
Toiminta pakkasella
Tarkista kaksi asiaa:mihin asti laite on speksattu toimimaan (alin käyttölämpötila) ja
miten hyvin se jaksaa tuottaa lämpöä pakkasessa (todellinen lämmitysteho kylmällä).
Moni laite “toimii” kovallakin pakkasella, mutta teho ja hyötysuhde voivat silti tippua – ja juuri se ratkaisee mukavuuden ja säästöt.
Äänitaso (sisä- ja ulkoyksikkö)
Ääni on usein se asia, joka alkaa harmittaa vasta käytössä.Sisällä korostuu erityisesti makuuhuoneiden läheisyys ja se, mihin suuntaan puhallus osuu.
Ulkona korostuu sijainti (seinärakenne/naapuri/parveke) sekä se, miten telineet ja asennus estävät resonointia.
Suodatus ja sisäilmaominaisuudet
Kaikki “ilmanpuhdistus”-toiminnot eivät ole yhtä arvokkaita. Ajattele ne bonuksina, mutta muista: teho ja hygienian pysyminen tulevat arjessa eniten siitä, että laite on helppo pitää puhtaana ja ilmavirtaus pysyy hyvänä.
Etäohjaus (WiFi/appi)
Tämä ei ole pelkkä “kiva lisä”, vaan käytännössä iso hyöty: mökillä, arjessa ja lämpötilan optimoinnissa. Jos etäohjaus on erikseen lisämoduuli, huomioi se kustannuksessa.
2) Oikea teholuokka ja mitoitus (yleisimmät virheet)
Tässä kohdin hävitään eniten euroja ja mukavuutta, jos mennään pieleen.
Tyypillisimmät virheet:
Laite on liian tehoton kohteeseen → se käy jatkuvasti kovalla teholla, lämpö ei riitä, ja hyötysuhde kärsii.
Laite on “ihan ok”, mutta väärässä paikassa → lämpö ei kierrä, joten laite tekee työtä “väärään suuntaan” ja lopputulos jää vajaaksi.
Talo on sokkeloinen / kaksikerroksinen, mutta suunnitelma tehdään kuin se olisi avara yksiö → lämpö jää yhteen vyöhykkeeseen.
Nyrkkiajatus:
Mitoituksessa ratkaisee talon pohja + ovet/väliseinät + käyttölogiikka (teetkö peruslämmön pumpulla vai vain “apua” pattereille). Teho ei ole vain “neliöt”, vaan myös se, mihin lämpö oikeasti pääsee kulkemaan.
Pikaohje teholuokkaan (suuntaa-antava)
Nämä ovat yleisiä nyrkkisääntöjä — pohjaratkaisu, eristys ja kerrosmäärä voivat muuttaa tarvetta.
Lämmitykseen:
| Lämmitettävä pinta-ala | Suositeltu teholuokka |
|---|---|
| Alle 60 m² | 25-sarja (n. 3.0 kW) |
| 60–120 m² | 35-sarja (n. 4.0 kW) |
Viilennykseen:
| Viilennettävä pinta-ala | Suositeltu teholuokka |
|---|---|
| Alle 40 m² | 25-sarja / 10-sarja (2.5 kW) |
| 40–90 m² | 35-sarja / 16-sarja (3.5 kW) |
3) Yksi vai kaksi sisäyksikköä?
Yksi sisäyksikkö on usein paras, kun tila on avoin ja ilmalla on “moottoritie” liikkua. Kaksi sisäyksikköä (tai multisplit) alkaa olla järkevä, kun:
talossa on useita vyöhykkeitä, jotka eivät “näe” toisiaan (ovet, käytävät, mutkat)
yläkerta jää toistuvasti kylmemmäksi, vaikka alakerta on lämmin
halutaan mukavuus (tasaisuus) eikä vain “jonkin verran säästöä”
Käytännön nyrkkisääntö:
Mitä enemmän “ovia ja mutkia”, sitä enemmän lämpö jää loukkuun. Silloin joko:
sijoitus suunnitellaan niin, että ilmavirtaus palvelee myös yläkertaa/eri huoneita (esim. aula/portaikko), tai
laitetaan toinen sisäyksikkö sinne, missä lämpöä oikeasti tarvitaan.
4) Sijoitus ratkaisee: mihin sisä- ja ulkoyksikkö kannattaa laittaa?
Sisäyksikkö – tavoite: vapaa ilmankierto mahdollisimman laajalle
Hyvä paikka on sellainen, josta ilma pääsee leviämään isoon tilaan (esim. aula/eteinen/olohuone), eikä “törmää heti seinään”. Keittiötä kannattaa usein välttää, koska rasva ja käryt voivat käytännössä heikentää laitteen toimintaa ja lisätä huoltotarvetta. Lisäksi sisäyksikön ympärille jätetään riittävät vapaat tilat ja se asennetaan sopivalle korkeudelle, jotta puhallus toimii suunnitellusti.
Ulkoyksikkö – tavoite: sulatusvedet, ilmanvaihto ja melu hallintaan
Ulkoyksikön ympärillä pitää olla tilaa: alapuolelle jää kertyy ja sulatusvesi, ja eteen tarvitaan vapaa puhallusalue. Myös asennusteline ja alusta vaikuttavat ääneen (resonointi) sekä siihen, miten sulatusvesi käyttäytyy talvella.
Hinta, asennus ja kokonaiskustannus
Paljonko ilmalämpöpumppu maksaa asennettuna?
Ilmalämpöpumpun “kokonaispaketti” muodostuu käytännössä kolmesta osasta:
Laite (merkki, teholuokka, ominaisuudet kuten WiFi, paremmat suodatusratkaisut, hiljaisuus, pakkaskäyttö)
Perusasennus (läpivienti, putkitus, sähkötyöt, telineet, tyhjiöinti + käyttöönotto)
Mahdolliset lisätyöt (pitkä putkiveto, vaativat läpiviennit, vanhan laitteen purku, kondenssiveden ohjaus, poikkeava ulkoyksikön sijoitus)
Karkeana haarukkana Suomessa kokonaiskustannus asennettuna lämmittävälle ilmalämpöpumpulle on usein noin 2000–3000 €, kun taas pelkästään viilentävälle laitteelle asennettuna hinta pyörii noin 1500-2300€ välillä.
Miksi kartoitus on lähes aina fiksuin tapa?
Koska kaksi saman neliömäärän kohdetta voi vaatia täysin eri määrän putkitusta/sähkötyötä, eri sijoituksen ja eri kondenssivesiratkaisun – ja nämä voivat heiluttaa hintaa selvästi. Tämän lisäksi kartoituskäynnillä asiakas voi vapaasti kysyä myyjältä esim. laitteiden eroista tai muista asioista ilmalämpöpumpun hankintaan liittyen.
Kotitalousvähennys
Kotitalousvähennys koskee nimenomaan työn osuutta (ei laitteen osuutta). Verohallinnon mukaan vuosina 2025 ja 2026:
Tavallinen kunnossapito/perusparannus: vähennys 35 % työn osuudesta, enintään 1 600 € / henkilö, omavastuu 150 €
Öljylämmityksestä luopuminen: korotettu vähennys 60 % työn osuudesta, enimmäismäärä 3 500 € / henkilö (sama omavastuu)
Lisäksi: maksuvuosi ratkaisee, eli vähennys tulee sen vuoden verotukseen, jolloin lasku on maksettu.
Takuu ja mitä se yleensä edellyttää
Takuu pysyy “turvallisena” yleensä silloin, kun:
Asennus on tehty pätevästi ja dokumentoitu (paperit talteen)
Käyttö- ja huolto-ohjeita noudatetaan (etenkin suodattimien säännöllinen puhdistus)
Mahdolliset ongelmat hoidetaan ajoissa (ei odoteta, että pieni kondenssiongelma muuttuu isoksi)
On hyvä erottaa kaksi asiaa: asennustakuu ja laitteen takuu. Monilla asennusliikkeillä asennustakuu on tyypillisesti noin 2 vuotta.
Laitteen takuu taas tulee yleensä maahantuojan / valmistajan ehtojen mukaan, ja se vaihtelee usein noin 2–5 vuoden välillä (joissain tapauksissa takuuta voi saada pidemmäksi esim. rekisteröimällä tuotteen).
Lisäksi kannattaa tarkistaa takuun rakenne: kompressorilla (kompura) voi olla pidempi takuu kuin muilla komponenteilla. Esimerkiksi joissain tuotetiedoissa näkyy rakenne “2 vuotta (kompressori 5 vuotta)”.
Käytännön vinkki lukijalle: pyydä tarjouksen liitteeksi tai linkiksi takuuehdot (mitä “täystakuu” kattaa, mitä rajataan ulos, ja koskeeko pidempi takuu vain kompressoria vai myös muita osia).
Asennus käytännössä – mitä tapahtuu ja mitä asiakkaan pitää valmistella?
Asennuksen vaiheet (yleiskuva)
Kohdekartoitus
Talotyyppi, pinta-ala ja pohjaratkaisu
Nykyinen lämmitys + käytön tavoite (lämmitys / viilennys / ylläpitolämpö)
Mahdolliset “ongelmakohdat” (kylmät huoneet, portaikko, sokkeloinen pohja)
Sijoituspäätös
Sisäyksikön paikka niin, että ilmankierto kantaa mahdollisimman laajalle
Ulkoyksikön paikka niin, että melu ja sulatus-/kondenssivedet on hallinnassa
Reitit putkitukselle ja sähkölle (läpiviennit, suojaukset)
Asennus + käyttöönotto
Läpiviennit, putkitus, sähkötyöt, telineet
Tyhjiöinti ja käyttöönotto (testit, asetukset, tiiveys)
Todistukset tehdyistä töistä (säilytä takuu/mahdollisia reklamaatioita varten)
Käyttöopastus
Perusasetukset arkeen (lämmitys/viilennys)
Huoltorutiinit (suodattimet, ulkoyksikön tarkistus)
“Mitä teen jos…” -tilanteet (vesi, haju, poikkeava ääni)
Kuka saa asentaa ilmalämpöpumpun?
Asennus on luvanvaraista: yrityksellä tulee olla Tukesin rekistereissä kylmäalan toimintaoikeus, ja asentajalla vaadittu pätevyys. Rekistereistä voi tarkistaa sekä yrityksen että henkilöpätevyydet.
Kerrostaloissa/rivitaloissa asennus vaatii käytännössä taloyhtiön muutosluvan, ja asennuspaikka (melu, ulkoyksikkö, kondenssivesi) määritellään usein tarkasti.
Käyttö: miten saat parhaat säästöt ja mukavuuden
Lämmityskausi – perusperiaate
Pumppu tekee peruslämmön, muu järjestelmä toimii tukena. Käytännössä tämä tarkoittaa: pidä ILP lämmityksellä (ei “Auto”), ja laske pattereiden/lattialämmityksen asetusta muutamalla asteella niin, että pumppu tekee työn ensin. Näin et “lämmitä kahdella laitteella kilpaa” vaan ILP:llä on tilaa säästää sähköä.
Lämpö leviää ilman mukana: ovien asento ja ilmankierto ratkaisevat. Jos ovet ovat kiinni tai talo on sokkeloinen, lämpö jää helpommin “yhteen vyöhykkeeseen”. Tällöin tärkein säätö on usein puhallus: mitä kovemmalla puhallus käy, sitä paremmin lämpö siirtyy ja sitä useammin selviät pienemmällä lämpötila-asetuksella ja vähemmällä tukilämmityksellä. Motiva mainitsee myös suoraan, että kotiuduttaessa kannattaa hyödyntää lämpöpumpun suurta puhallintehoa lämpötilan nostamiseksi nopeasti. Yleinen suositus on pitää puhallustehoa niin kovalla kuin omat korvat vaan sietävät, näin säästät sähköä.
Hyötysuhde elää sään mukana. ilmalämpöpumppu joutuu tekemään sitä enemmän “töitä” mitä suurempi ero ulko- ja sisälämpötilan välillä on, ja kovalla pakkasella teho ja hyötysuhde heikkenevät. Tämä ei tarkoita, että pumppu olisi “huono”, vaan että silloin tukilämmitys kuuluu peliin.
Viilennys ja kosteudenpoisto
Viilennä mieluummin maltillisesti. Monelle riittää, että sisällä on vain muutama aste ulkoilmaa viileämpää – se tuntuu jo selvästi paremmalta, koska viilennys samalla kuivattaa sisäilmaa. Maltillinen viilennys ei tyypillisesti “syö” lämmityskauden säästöjä samalla tavalla kuin moni pelkää.
Puhallus myös viilennyksessä: mitä kovempi puhallus, sitä helpompi saada teho käyttöön. Käytännössä suurempi ilmavirta levittää viileän ilman tasaisemmin ja usein mahdollistaa korkeamman lämpötila-asetuksen (mukavuus paranee ilman että tarvitsee “jäähdyttää liikaa”). Monissa käyttöohjeissa todetaan suoraan, että matalampi puhallus heikentää jäähdytyksen vaikutusta.
Kosteudenpoisto (DRY): suosittelen välttämään jatkuvaa käyttöä. DRY-tilassa laite ohjaa puhalluksen ja lämpötilan automaattisesti (et yleensä voi säätää puhallusnopeutta), ja joissain ohjeissa mainitaan myös, että ilmavirta voi jopa pysähtyä tietyissä tilanteissa.
Kun puhallus on pieni/automatiikan ohjaama, sisäyksikköön voi jäädä herkemmin kosteutta → haju- ja “tunkkaisuus”-riski kasvaa etenkin, jos huoltorutiinit ovat löysät. Jos talossa on iso kosteushuippu (esim. kesäsade + lämmin), käytä mieluummin viilennystä (COOL) reippaalla puhalluksella ja anna laitteen lopuksi “kuivata itseään” (esim. FAN / sisäyksikön kuivaustoiminto, jos mallissa on).
Takan kanssa käyttäminen
Sovi roolit: ILP tekee peruslämmön ja takka tuo piikkitehon/fiiliksen. Käytännössä tärkeintä on, ettet vahingossa anna laitteen tehdä “väärää” tilaa: Motiva suosittelee välttämään automaattiasetusta ja varmistamaan, ettei pumppu lähde viilentämään takkaa lämmittäessä.
Jos takka lämmittää voimakkaasti yhtä tilaa, ILP:n puhallusta voi hyödyntää lämmön tasaukseen (eli kierrättämään lämpöä sinne minne se muuten ei kulkeutuisi).
Huolto ja puhdistus – tärkein osa pitkää käyttöikää
1) Kevyt ylläpito kotona (2–4 viikon välein)
Puhdista sisäyksikön suodattimet (imuroi, tarvittaessa huuhtaise ohjeen mukaan ja kuivaa huolellisesti).
Tarkista ulkoyksikön ympäristö: roskat/lehtiä pois, talvella lumi/jää varovasti
- Pyyhi laitteen ulkopinnat pölystä.
Lisävinkkinä ulkoyksikön takakennostoa voi myös itse puhdistaa kevyesti esim. auton lumiharjalla.
2) Huolto ja puhdistus – (2–4 vuoden välein)
Motivan ja alan käytännön suositus on teettää perusteellisempi huolto “muutaman vuoden välein”, erityisesti kennosto ja puhallin.
Kun vertailet huoltoja, älä katso vain hintaa: samanniminen “huolto” voi sisältää eri asioita. Jos tavoitteena on puhdistaa laite (ei vain “tarkistaa”), varmista että huolto sisältää vähintään:
sisäyksikön kennoston puhdistuksen
puhaltimen / puhallinrummun syväpuhdistuksen
ulkoyksikön kennon puhdistuksen
kondenssivesireitin tarkastuksen/puhdistuksen (erityisen tärkeä, jos viilennystä käytetään)
3) Vianhaku / korjauskäynti – selkeät triggerit (älä odota)
Varaa vianhaku/korjaus mieluummin kuin “huolto”, jos:
laite ei lämmitä tai viilennä (selvästi normaalista poikkeava teho)
sisäyksikkö tiputtaa vettä / kondenssivesi ei poistu oikein
poikkeava ääni (uusi resonointi, rämistys, ujellus)
ulkoyksikön jäätymiskäytös on poikkeava (ei sula normaalisti, toistuva “pakkautuva jää”)
Usein kysytyt kysymykset (FAQ)
Voiko ilmalämpöpumppu olla talon ainoa lämmitysjärjestelmä?
Harvoin järkevästi. Ilmalämpöpumpun lämmitysteho ja hyötysuhde heikkenevät pakkasen kiristyessä, ja lisäksi lämpö ei välttämättä leviä kaikkiin huoneisiin (ovet, väliseinät, kerrokset). Siksi ILP toimii käytännössä parhaiten rinnakkaisjärjestelmänä (esim. suorasähkö/öljy/takka tukena).
Paljonko ilmalämpöpumppu yleensä säästää?
Säästö riippuu eniten nykyisestä lämmitysmuodosta, talon pohjaratkaisusta ja käytöstä. Tyypillisesti suurimmat hyödyt tulevat, kun ILP tekee “peruslämmön” ja muu lämmitys jää tukemaan kylmimmillä keleillä – eli ILP:llä ajetaan mahdollisimman iso osa lämmityskaudesta.
Paljonko ilmalämpöpumppu yleensä säästää?
Säästö riippuu eniten nykyisestä lämmitysmuodosta, talon pohjaratkaisusta ja käytöstä. Tyypillisesti suurimmat hyödyt tulevat, kun ILP tekee “peruslämmön” ja muu lämmitys jää tukemaan kylmimmillä keleillä – eli ILP:llä ajetaan mahdollisimman iso osa lämmityskaudesta.
Kuka saa asentaa ilmalämpöpumpun?
Asennus ja kylmäainetöitä sisältävät työt kuuluvat päteville tekijöille. Käytännössä: valitse asennusliike, jonka pätevyydet voi tarkistaa Tukesin rekistereistä.
Tarvitaanko taloyhtiön lupa kerrostaloon/rivitaloon?
Useimmiten kyllä. Taloyhtiö määrittää tyypillisesti ehdot ulkoyksikön paikalle, äänelle, läpivienneille ja kondenssiveden hallinnalle. Tämä kannattaa selvittää ennen laitteen valintaa.
Mihin sisäyksikkö kannattaa sijoittaa?
Tavoite on mahdollisimman vapaa ilmankierto: olohuone/aula/portaikon läheisyys toimii usein hyvin. Vältä “umpikujia” ja paikkoja, joissa puhallus osuu suoraan oleskeluun. Myös talon pohjaratkaisu ratkaisee: mitä enemmän ovia ja mutkia, sitä vaikeampi lämpöä on levittää yhdellä sisäyksiköllä. (Tämä on iso syy, miksi kartoitus ja sijoitus voittavat “pelkän hyvän laitteen”.)
AaltoAirin tapa toimittaa
Hyvä ilmalämpöpumppu ei ole vain “hyvä laite”, vaan hyvin suunniteltu ja oikein asennettu kokonaisuus.
Meidän tapa varmistaa onnistuminen:
Kartoitus: talon pohja, pinta-ala, nykyinen lämmitys ja tavoite (lämmitys/viilennys)
Sijoitus kuntoon: ilmankierto, melu ja kondenssivesi huomioiden (eli se mikä tekee arjessa eron)
Käyttöopastus: asetukset ja rutiinit, joilla saat oikeasti säästöjä ja mukavuutta
Huoltopolku: suodattimet rutiiniksi + huolto oikeaan aikaan, jotta teho ja sisäilma pysyy kunnossa
👉 Seuraava askel: pyydä nopea kartoitus/tarjous – katsotaan kerralla oikea teholuokka ja sijoitus, jotta saat parhaat hyödyt heti.
Yhteenveto – 7 asiaa, jotka kannattaa muistaa
Ilmalämpöpumppu on parhaimmillaan sähkö- ja öljylämmityksen rinnalla. Se hoitaa peruslämmön ison osan vuodesta ja muu järjestelmä tukee kovimmilla pakkasilla.
Yksi sisäyksikkö toimii parhaiten avarassa tilassa. Tyypillinen “toimiva alue” on noin 30–100 m² / sisäyksikkö, mutta väliseinät ja mutkat heikentävät lämmön leviämistä.
Sijoitus ratkaisee enemmän kuin moni tajuaa. Sisäyksikkö paikkaan, josta ilma kiertää vapaasti (esim. aula/olohuone) ja keittiötä kannattaa usein välttää, koska rasva voi heikentää tehoa nopeasti.
Pakkasella teho ja hyötysuhde heikkenevät – pidä varalämmitys aina olemassa. ILP ei yleensä ole talon ainoa lämmitysratkaisu juuri tämän takia.
Puhdista suodattimet säännöllisesti (2–4 viikon välein käytöstä riippuen). Kevyt imurointi/pesu on se rutiini, joka pitää laitteen tehokkaana ja hajuttomana. (Motiva suosittelee vähintään kuukausitasoa.)
Tee ammattilaisen “oikea huoltopesu” noin 2–4 vuoden välein. Varmista, että huolto sisältää vähintään sisäyksikön kennoston + puhaltimen syväpuhdistuksen, ulkoyksikön kennon puhdistuksen ja kondenssireitin tarkastuksen/puhdistuksen.
Asennus on luvanvaraista – käytä pätevää asentajaa (Tukes-rekisteri). Kerros- ja rivitaloissa tarvitset yleensä myös taloyhtiön luvan.